Hengitystiet eivät ole yksittäinen elin, vaan useiden elinten kokonaisuus, jolle yhteistä on niitä peittävä limakalvo. Limakalvon tehtävänä on kostuttaa hengitysilmaa, kuljettaa hengitysteistä pois ilman epäpuhtauksia ja taudinaiheuttajia, ja huolehtia paikallisesta immuunipuolustuksesta taudinaiheuttajia vastaan. Mahdollisia hengitystieinfektion aiheuttajia on suuri joukko. Etenkin virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset voivat kattaa lähes kaikki hengitystiet. Siksi tässä oirekyselyssäarviossa ei ole rajauduttu yksittäiseen elimeen tai taudinkuvaan, vaan kysely käsittää sekä ylä- että alahengitysteiden todennäköisesti infektioperäiset oireet. Silloin kun potilaalla on yksi hallitseva oire, hän voi myös tämän kyselyn sijasta täyttää erillisen oirekyselyn kurkkukivusta ja nielutulehduksesta, yskästä tai korvakivusta. Näiden avulla voidaan vielä tarkemmin selvittää näitä yksittäisiä oireita ja myös huomioida muut kuin infektioperäiset syyt oireen takana.
Hengitystieinfektion yhteydessä on arvioitava seuraavien sairauksien mahdollisuus: influenssa, A-ryhmän streptokokin aiheuttama nielutulehdus, mononukleoosi, äkillinen poskiontelotulehdus, äkillinen keuhkoputkitulehdus, keuhkokuume, astman tai keuhkoahtaumataudin paheneminen. Nuhan erotusdiagnostiikassa on tarpeen tunnistaa allerginen nuha pitkäaikaisen nuhaoireen taustalla.
Oirearvion kulku on seuraava: Käyttäjä saa aluksi kyselyn käsittelemää oiretta koskevaa luotettavaa informaatiota (Lääkärikirja Duodecimin artikkelit) sekä lyhyen tiivistelmän ja hän arvioi näiden perusteella omaa tilaansa. Mikäli saadun informaation perusteella käyttäjä ei voi tehdä päätöstä tarvitsemastaan hoidosta, hän voi täyttää kyselyn, johon annettujen vastausten perusteella hän saa palautteen arvioidusta hoidon tarpeellisuudesta ja sen kiireellisyydestä. Kyselyllä pyritään aluksi tunnistamaan
hälyttävät oireet, joiden perusteella käyttäjän tulisi heti ottaa yhteyttä ensihoitoon tai lähimpään päivystykseen. Tämän jälkeen pyritään tunnistamaan tilanteita, joissa ammattilaisen arvio on tarpeellinen ja määrittelemään arvion kiireellisyys. Tällaisia ovat tilanteet, joissa antibioottihoito voi olla tarpeen, sekä tilanteet joissa infektio-oireeseen liittyy muun sairauden paheneminen tai oireen taustalla on muita syitä kuin hengitystieinfektio. Lopuksi pyritään oireiden yhdistelmien perusteella tekemään päätelmiä infektion todennäköisestä luonteesta ja annetaan siihen sopivia ohjeita itsehoitoon ja hoitoon hakeutumiseen.
On selvää, että tällä tavoin ei voida kattaa kaikkia mahdollisia tilanteita, joita elävässä elämässä voidaan kohdata. Tämän vuoksi käyttäjää kehotetaan lukemaan aihetta käsittelevät Lääkärikirja Duodecimin artikkelit, jotka avautuvat linkkeinä kyselyn esittelytekstissä ja palautteissa, sekä kehotetaan harkitsemaan, onko hänellä mahdollisesti oireita, joita annettu informaatio tai kysely ei kata. Näissä tapauksissa kehotetaan ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, koska arviota ei voida kyselyn perusteella tehdä.
Vain hyvin pieni osa hengitystieinfektiota potevista ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Yhteydenottoon voi silloin olla jokin erityinen oireista riippumatonkin syy tai tiedon tarve. Siksi hengitystieinfektioiden oirekyselyyn on liitetty kappale usein esitetyistä kysymyksistä, joilla pyritään osittain vastaamaan näihin käyttäjän tiedon tarpeisiin.
Oirekyselyn perusteella annettavien hoitosuositusten kliinisesti suurin riski on se, että käyttäjä ei saa tilaansavastaustensa perusteella ohjausta, jota tarvittaisiin tilan hoitamiseksi tai pahenemisen estämiseksi. Tällaista riskiä on minimoitu seuraavilla keinoin: