Korvakipu on yleinen oire. Korvaoireet voidaan esitietojen (anamneesin) ja kliinisten löydösten perusteella jakaa korvaperäisiin ja muualta korvan alueelle säteileviin oireisiin. Korvaperäisellä kivulla tarkoitetaan kipua, jonka syy on korvassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Muualta säteilevä korvakipu on muusta ongelmasta johtuva säteilykipu korvan alueelle.
Kyseessä voi olla äkillinen tulehdus tai vamma. Kylmä ilma ja tuuli voivat aiheuttaa kipua korvakäytävään. Tällainen kipu kuitenkin yleensä menee lämpimässä pian ohi. Alipaine: tulehdus, barotiitti tai barotrauma Kroonisessa välikorvatulehduksessa kipu viittaa usein komplikaatioon. Korvakäytävän ja välikorvan kasvaimet ovat hyvin harvinaisia, mutta mahdollisia korvakivun syitä. Kasvohermon tai välikorvapunoksen neuralgia korvassa on samoin hyvin harvinainen, mutta mahdollinen kivun syy.
Korvakivun syy on melko usein leukanivel- tai purentaperäinen Niskasta johtuvat kivut korvan seudussa ovat myös varsin tavallisia. Myös kaularankaperäinen syy voi aiheuttaa korvakipua. Niskan lihasten palpaatio onkin korvan seudun kipua valittavan potilaan tärkeä tutkimus. Sekundaarisen korvakivun aiheuttajina tavallisia ovat nielun sairaudet. Kiertäjähermon (n. vagus) välityksellä sekundaarinen korvakipu voi välittyä kurkunpäästä, ruokatorvesta, kilpirauhasesta tai keuhkoputkista.
Oirearvio pystyy arvioimaan korvaoireita vain käyttäjän antamien esitietojen osalta. Tarkan diagnoosin määritystä varten tarvitaan myös kliininen tutkimus.
Oirearvion tavoitteena on tunnistaa hälytysoireiden ja kivun arvioinnin perusteella välitöntä tai kiireellistä arviointia vaativat tilat sekä olennaiset korvakipua aiheuttavat tekijät. Tavoitteena on myös jatkotutkimusten ja -hoidon järjestäminen ilman viivettä tilanteissa, joissa näiden tekemättä jättäminen voi johtaa komplikaatioihin. Käyttäjä ohjataan ottamaan yhteyttä oikea-aikaisesti ammattilaiseen, ja toisaalta tilanteen salliessa voidaan suositella kokeiltavaksi ensin itsehoitoa.
Oirearvio perustuu kohtuullisesti ennakolta ajateltavissa oleviin tilanteisiin, joihin korvakipu voi liittyä. On selvää, että tällä tavoin ei voida kattaa kaikkia mahdollisia tilanteita, joita elävässä elämässä voidaan kohdata. Tämän vuoksi käyttäjää kehotetaan ensin lukemaan aihetta käsittelevä Lääkärikirja Duodecimin artikkeli Korvakipu ja vuoto korvakäytävästä aikuisella. Jos käyttäjällä on oireita, joita kysely ei kata, kehotetaan häntä ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, koska arviota ei voida kyselyn perusteella tehdä.
Yleisimpiä syitä aikuisten korvan kipuun on flunssan ja erityisesti niistämisen yhteydessä välikorvaan joutunut lima ja ilmanpaine, jotka venyttävät tärykalvoa. Lapsilla yleinen välikorvan tulehdus on aikuisilla verraten harvinainen. Pitkittyvän korvakivun syy on yleensä ulkokorvan tai korvakäytävän tulehdus tai muu ärsytys. Korvakäytävän vahatulppa aiheuttaa yleensä paineentunnetta ja kuulon heikentymistä vasta tukkiessaan koko korvakäytävän ja kipua ollessaan kontaktissa tärykalvoon. Myös leukanivelen, nielun tai niskan vaivat voivat usein aiheuttaa korvaan säteilevän kivun. Ohimenevästi kipua voi aiheutua esimerkiksi kylmästä, jolloin kipu menee ohi lämpimään tultaessa. Äkilliset paineenvaihtelut voivat aiheuttaa ohimenevää kipua, ja mikäli tärykalvo vaurioituu, kipu voi kestää pidempäänkin. Ensisijainen itsehoito on särkylääke. Kipulääkkeiden turvallinen käyttö -artikkelissa esitetään tavalliset kipulääkkeiden käyttöön liittyvät haitat ja rajoitukset. Jos korvan kipu ei mene ohi särkylääkkeellä 1–2 vuorokaudessa ammattilaisen hoitoon tulee hakeutua 1-2 vuorokauden sisällä. Mikäli kipuun liittyy kuumetta, huimausta, korvalehden tai korvan seudun punoitusta tai korvan vuotoa, on syytä hakeutua lääkäriin vuorokauden sisällä. Verenvuoto korvasta on aina syy lähteä heti lääkäriin vuorokauden ajasta riippumatta. Kivun syy selviää usein korvan, nielun ja nenän tutkimisella ja jatkohoito riippuu kivun tai vuodon syystä.