Olkapään kipu on varsin yleinen oire (noin yksi prosentti väestöstä hakeutuu lääkärin arvioon vuosittain olkapääkivun takia ja se on kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelinoire perusterveydenhuollossa).
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on yleisin olkapään sairaus. Vaivojen määrä kasvaa iän myötä siten, että esiintyvyys alkaa selvästi lisääntyä noin 40 ikävuoden jälkeen.
Olkanivelen kipeytyessä ilman selvää vammaa potilaan iällä on merkitystä vaivan selvittelyssä.
Pelkän olkapääkivun ja potilaan iän perusteella on kuitenkin vaikea luotettavasti tehdä diagnoosia, sillä kaikissa ikäryhmissä esiintyy eri tyyppisiä olkapääkipuja.
Oirearvion kulku on seuraava: Käyttäjä saa aluksi kyselyn käsittelemää oiretta koskevaa luotettavaa informaatiota (Lääkärikirja Duodecimin artikkelit) ja arvioi tämän perusteella omaa tilaansa. Mikäli saadun informaation perusteella käyttäjä ei voi tehdä päätöstä tarvitsemastaan hoidosta, hän voi täyttää kyselyn, johon annettujen vastausten perusteella hän saa palautteen arvioidusta hoidon tarpeellisuudesta ja sen kiireellisyydestä.
Kysely perustuu kohtuullisesti ennakolta ajateltavissa oleviin tilanteisiin, joihin voi liittyä olkapääkipua. On selvää, että tällä tavoin ei voida kattaa kaikkia mahdollisia tilanteita, joita elävässä elämässä voidaan kohdata. Tämän vuoksi käyttäjää kehotetaan lukemaan aihetta käsittelevät Lääkärikirja Duodecimin artikkelit sekä kehotetaan harkitsemaan, onko hänellä mahdollisesti oireita, joita annettu informaatio tai kysely ei kata. Näissä tapauksissa kehotetaan ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, koska arviota ei voida kyselyn perusteella tehdä.
Olkapääkivun alkuvaiheessa tärkeintä on oireita aiheuttavien olkapään liikkeiden välttäminen, mikäli se on mahdollista. Ansio- ja kotityössä sekä harrastuksissa tulee vähentää yläraajan kohoasentoa ja erityisesti olkavarren nostamista sivulle. Kylmähoito voi rauhoittaa kipua, turvotusta ja tulehdusta. Liikelaajuudet tulisi käydä läpi pari kertaa vuorokaudessa kivun sallimissa rajoissa.
Parasetamoli on ensisijainen kipulääke, jos kivut eivät ole voimakkaat (poikkeuksena potilaat, joilla on vaikea maksasairaus). Parasetamolia tulee käyttää riittävän suurina annoksina, yleensä 1g kolme kertaa päivässä. Paikalliset kipuvoiteet lievittävät kipua sekä akuuteissa että kroonisissa kipuoireissa ja niiden käyttö on lähes kaikilla potilailla turvallista. Tulehduskipulääkitys (ks. Kipulääkkeet – turvallinen käyttö) myös suun kautta voi olla tarpeen, jos sille ei ole vasta-aiheita ja pelkkä parasetamoli ei riitä kivun hoitoon.