Päänsärky on yleisimpiä ihmisten kokemia oireita. Sitä ilmoittaa edeltävän kuukauden aikana kokeneensa kolmannes suomalaisista miehistä ja puolet naisista (Heistaro ym. 1997). Päänsäryn syyt ovat hyvin moninaiset. Jotkut niistä ovat vakavia välitöntä hoitoa vaativia mutta suurin osa itsestään rajoittuvia tiloja, joista ei aiheudu vakavaa haittaa. Kyselyn tavoitteena on tunnistaa hälyttävät välitöntä tai kiireellistä arviointia vaativat tilat sekä mahdolliset toissijaiset päänsärkyä aiheuttavat tilat. Kuvattuja tiloja aiheuttavat mm. pään vammat, verisuoniperäiset syyt, infektiot ja yleistilan heikkenemisestä johtuvat syyt (Dynamed 2014). Näiden tilojen tarkemmaksi arvioimiseksi käyttäjä ohjataan ottamaan yhteyttä ammattilaiseen, ja toisaalta niihin viittaavien merkkien puuttuessa voidaan suositella kokeiltavaksi itsehoitoa.
Yleisimpiä päänsäryn syitä ovat migreeni ja lihasperäinen jännityspäänsärky, jotka useimmiten ovat itse hoidettavia tiloja. Kyselylomakkeen tarkoituksena ei ole näidenkään osalta pyrkiä täsmälliseen diagnoosiin, vaan sulkea riittävällä varmuudella vakavammat ammattilaisapua vaativat tilat, jotta voidaan turvallisesti antaa itsehoitoa tukevia ohjeita.
Oirearvion kulku on seuraava: Käyttäjä saa aluksi kyselyn käsittelemää oiretta koskevaa luotettavaa informaatiota (Lääkärikirja Duodecimin artikkelit) ja arvioi tämän perusteella omaa tilaansa. Mikäli saadun informaation perusteella käyttäjä ei voi tehdä päätöstä tarvitsemastaan hoidosta, hän voi täyttää kyselyn, johon annettujen vastausten perusteella hän saa palautteen arvioidusta hoidon tarpeellisuudesta ja sen kiireellisyydestä. Kysely perustuu kohtuullisesti ennakolta ajateltavissa oleviin tilanteisiin, joihin voi liittyä päänsärkyä. On selvää, että tällä tavoin ei voida kattaa kaikkia mahdollisia tilanteita, joita elävässä elämässä voidaan kohdata. Tämän vuoksi käyttäjää kehotetaan lukemaan aihetta käsittelevät Lääkärikirja Duodecimin artikkelit sekä kehotetaan harkitsemaan, onko hänellä mahdollisesti oireita tai muita asiaan vaikuttavia tekijöitä, joita annettu informaatio tai kysely ei kata. Näissä tapauksissa kehotetaan ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, koska arviota ei voida kyselyn perusteella tehdä.
Oirearvion itsehoito-kentässä tarjotaan tietoa itse hoidettavissa olevan päänsäryn oireista. Itsestään rajoittuvan päänsäryn itsehoitoon soveltuvat silloin tällöin esiintyvä lievä päänsärky, sekä särky, jolle on selvä lievä syy, esimerkiksi alkoholin käytön jälkeinen päänsärky. Jännityspäänsärky luonteensa mukaisesti vaatii ennen kaikkea päänsärystä kärsivän itsensä toimia, ja ohjeessa ohjataan lukemaan aihetta koskeva Lääkärikirja Duodecimin artikkeli. Silloin, kun migreenipäänsärky on diagnosoitu ja potilaan kanssa on sovittu sopivasta kohtauslääkehoidosta, potilas voi yleensä hoitaa päänsärkyään omatoimisesti lääkkeillä. Itselääkityksestä on laadittu näyttöön perustuva hoitosuositus, jonka päänsärkyä koskevaan osuuteen tarjotaan käyttäjälle linkki (Käypä hoito -suositus Itselääkitys, 2016).
Oirearvion perusteella annettavien hoitosuositusten suurin riski on, että käyttäjä ei saa vastauksiensa perusteella ohjausta, jota tarvittaisiin tilan hoitamiseksi tai pahenemisen estämiseksi. Tällaista riskiä on minimoitu seuraavilla keinoin:
Päänsärkyä koskevien oirearvioiden vaikutuksista käyttäjien hoitoon hakeutumiseen tai hoidon lopputulokseen ei ole saatavilla tutkimustietoa. Siksi oirearvioiden vaikutuksia tutkitaan ja seurataan arviota käyttöön ottavissa terveyspalveluorganisaatioissa. Tarpeen mukaan oirearviota kehitetään käyttäjän kannalta hyödyllisemmäksi ja hoitoon ohjaamisen kannalta mahdollisimman oikeaan osuvaksi.