Oirearvion perusteet

Yleisen oirekyselyn tarkoitus

Yleinen oirekysely on tarkoitettu esitietokyselyksi ja yhteydenotoksi oireissa, joista ei ole käytettävissä erillistä oirearviota. Yleinen oirekysely tarjoaa linkkejä Terveyskirjaston oireita kuvaaviin artikkeleihin ja ohjaa aina ammattilaiskontaktiin, kun käyttäjä lähettää lomakkeen.

Oirekyselyn käytön riskit ja niiden minimointi

Oirekyselyn perusteella annettavien hoitosuositusten kliinisesti suurin riski on se, että käyttäjä ei saa tilaansa perusteella ohjausta, jota tarvittaisiin tilan hoitamiseksi tai pahenemisen estämiseksi. Yleisessä oirekyselyssä tällaista riskiä on minimoitu seuraavilla keinoin:

• Johdantotekstissä kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä tilanteissa, jotka voivat vaatia välitöntä hoitoa: ”Jos yleisvointisi on heikentynyt tai sinulla on äkillinen rintakipu, hengenahdistus, vatsakipu, kova päänsärky, tajunnan häiriö, puhumisvaikeus, raajan heikkous tai muu voimakas oire, soita 112 tai ota heti yhteyttä päivystykseen”.
• Oirekyselyn palautteessa käyttäjää kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä, jos hänellä on hälyttävinä oireina rintakipu, hengenahdistus tai näköhäiriö, samoin kuin jos käyttäjä on vastannut, että kivun voimakkuus on suurempi kuin 7/10, kuumetta on vähintään 39 astetta, tai yleistila on niin heikko, että pystyy olemaan vain vuoteessa.
• Käyttäjä arvioi itse oman avun tarpeensa kiireellisyyden, ja vastaukset viedään ammattilaisen työlistalle sen mukaisesti, paitsi tilanteissa, joissa käyttäjän oire luokitellaan vastausten perusteella niin hälyttäväksi, että käyttäjää kehotetaan ottamaan yhteyttä päivystykseen riippumatta siitä, kuinka kiireelliseksi hän on itse avun tarpeensa arvioinut.
• Yleinen oirekysely ei anna pelkkiä omahoito-ohjeita, vaan vastaukset arvioi aina terveydenhuollon ammattilainen. Tapauksissa, joissa käyttäjää ei kehoteta välittömästi ottamaan yhteyttä päivystykseen, annetaan palaute: ”Lähetä vastauksesi terveydenhuollon ammattilaiselle, niin saat ohjeet hoitoon hakeutumisesta tai ammattilainen ottaa sinuun yhteyttä itse määrittelemäsi kiireellisyyden mukaisesti.”

Oirekyselyjen vaikutuksista käyttäjien hoitoon hakeutumiseen tai hoidon lopputulokseen ei ole saatavilla luotettavaa tutkimustietoa. Siksi kyselyn vaikutuksia tutkitaan ja seurataan kyselyä käyttöön ottavissa terveyspalveluorganisaatioissa. Yleisen oirekyselyn tavoitteena on kerätä massadataa käyttäjien kyselyssä ilmoittamien oireiden yleisyydestä ja siitä, millaisten palvelujen käyttöön oireet johtivat. Tiedon perusteella kyselyä kehitetään käyttäjän kannalta hyödyllisemmäksi, uusien oirearvioiden kehittämistä ohjataan kattamaan ne yleisimmät oireet, joista ei vielä ole erillistä oirearviota, ja hoitoon ohjaamista kehitetään mahdollisimman oikeaan osuvaksi.

Oirekyselyn perusteena oleva tutkimustieto ja hoitosuositukset

1. Semigran HL, Linder JA, Gidengil C, Mehrotra Evaluation of symptom checkers for self diagnosis and triage: audit study BMJ 2015;351:h3480.
2. Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4.
3. Helsingin kaupunki. Kiireellisen hoidon tarpeen arviointi aikuispotilailla (yli 16-vuotiailla) Helsingissä. Helsinki 2014.
4. DynaMed Plus [Internet]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995 -.